Odottelu palkittiin! Pikkuinen oppi kävelemään 1 v 4 kk iässä kuin vanha tekijä. Hän osaa nyt siis kävellä, puhuu kymmenisen sanaa ja viittoo muutaman viittoman. Kaikki näyttää olevan hienosti ja olen tosi ylpeä pienen taidoista. Parasta on kuitenkin iloinen ja huumorintajuinen luonne.
1,5-vuotisneuvolan aika on varattu. 1,5-vuotisneuvola on taas ns. laaja tarkastus, jossa on neuvolalääkäri mukana. Katsotaan, mitä lääkäri sanoo. Tällä hetkellä kaikki näyttää tosi hyvältä. MASista ei kaiketi jäänyt pikkuiselle mitään pysyvää.
Influenssarokotteen kumminkin otimme, en halua influenssaa rasittamaan pienen keuhkoja.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seuranta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seuranta. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 22. marraskuuta 2015
perjantai 30. lokakuuta 2015
Ennuste, ennuste, ennuste
Ennuste, ennuste, ennuste. Vauvan syntymän ja MASin jälkeen ensimmäisenä mielessä oli, miten tässä kävisi - sekä heti että pidemmällä ajalla. Lopullista vastausta ei ole tullut vieläkään; lääkärin mukaan pientä pitää seurata huolellisesti kouluikään asti. Kyse on rutiiniseurannasta, mitään poikkeavaa ei ole havaittu. Reilun 1 v 3 kk iässä pieni puhuu useita sanoja mutta ei vielä kävele ilman tukea. Tämä on ihan normaalia, mutta tietysti askelia odotellaan.
Olen usein etsinyt tietoa mekoniumaspiraatiolasten - etenkin hengityskonehoitoon päätyneiden - ennusteesta. Suomenkielistä tilastollista tietoa on vaikea löytää. Duodecim-lehden artikkelissa vuodelta 1984 mainitaan, että 43:sta TYKSissä hoidetusta MAS-lapsesta vain kolmella oli kehityksen poikkeavuuksia ja näissäkin tapauksissa syynä oli luultavasti kohdunsisäinen hapenpuute eikä MAS. Ulkomaisista lähteistä esim. Yhdysvaltain National Library of Medicine -palvelun Medline-artikkelissa todettiin, että useimmiten ennuste on erinomainen eikä pitkäaikaisseurauksia tule. Johns Hopkins -sairaalan sivuilla todetaan, että hengityskonehoitoa tarvitsevilla ennuste voi olla huonompi. Toisaalta moni hengityskoneessa ollut kehittyy ihan normaalisti; hengityskonehoitoisesta MAS-vauvasta voi hyvin tulla terve aikuinen. Usein käy hyvin.
Tilastot ovat tilastoja: numeroita ja prosentteja. Yksilöiden kuten yksittäisen vauvan kohdalla tilasto ei välttämättä päde. Yksittäisen vauvan ennustetta arvioi hänet nähnyt ja tutkinut lääkäri. Suomessa MAS-vauvoilla on onneksi niin hyvä seuranta, että mahdolliset ongelmat kyllä huomataan ja niistä kerrotaan vanhemmille. HUS-alueella meille järjestettiin kontrollit 1 kk ja 4 kk kuluttua sairaalasta kotiutumisesta, sen jälkeen jatkettiin normaalilla neuvolaseurannalla. Näissä sairaalan kontrolleissa tutkittiin perusasioita: kasvua, uusien taitojen oppimista, refleksejä, pään kannatusta ja raajojen liikuttelua jne. Oman vauvani ensimmäisessä kontrollissa tehtiin vielä sydämen ultraäänikuvaus PPHN:n vuoksi. Kontrollit toteutettiin tosi hienosti, lääkärit olivat ihania ja rauhoittavia. Seuraavana on vuorossa 1,5 v neuvolalääkäri. Toivottavasti sieltä tulee edelleen puhtaat paperit! Tällä hetkellä ainakin näyttää oikein hyvältä.
Olen usein etsinyt tietoa mekoniumaspiraatiolasten - etenkin hengityskonehoitoon päätyneiden - ennusteesta. Suomenkielistä tilastollista tietoa on vaikea löytää. Duodecim-lehden artikkelissa vuodelta 1984 mainitaan, että 43:sta TYKSissä hoidetusta MAS-lapsesta vain kolmella oli kehityksen poikkeavuuksia ja näissäkin tapauksissa syynä oli luultavasti kohdunsisäinen hapenpuute eikä MAS. Ulkomaisista lähteistä esim. Yhdysvaltain National Library of Medicine -palvelun Medline-artikkelissa todettiin, että useimmiten ennuste on erinomainen eikä pitkäaikaisseurauksia tule. Johns Hopkins -sairaalan sivuilla todetaan, että hengityskonehoitoa tarvitsevilla ennuste voi olla huonompi. Toisaalta moni hengityskoneessa ollut kehittyy ihan normaalisti; hengityskonehoitoisesta MAS-vauvasta voi hyvin tulla terve aikuinen. Usein käy hyvin.
Tilastot ovat tilastoja: numeroita ja prosentteja. Yksilöiden kuten yksittäisen vauvan kohdalla tilasto ei välttämättä päde. Yksittäisen vauvan ennustetta arvioi hänet nähnyt ja tutkinut lääkäri. Suomessa MAS-vauvoilla on onneksi niin hyvä seuranta, että mahdolliset ongelmat kyllä huomataan ja niistä kerrotaan vanhemmille. HUS-alueella meille järjestettiin kontrollit 1 kk ja 4 kk kuluttua sairaalasta kotiutumisesta, sen jälkeen jatkettiin normaalilla neuvolaseurannalla. Näissä sairaalan kontrolleissa tutkittiin perusasioita: kasvua, uusien taitojen oppimista, refleksejä, pään kannatusta ja raajojen liikuttelua jne. Oman vauvani ensimmäisessä kontrollissa tehtiin vielä sydämen ultraäänikuvaus PPHN:n vuoksi. Kontrollit toteutettiin tosi hienosti, lääkärit olivat ihania ja rauhoittavia. Seuraavana on vuorossa 1,5 v neuvolalääkäri. Toivottavasti sieltä tulee edelleen puhtaat paperit! Tällä hetkellä ainakin näyttää oikein hyvältä.
lauantai 25. huhtikuuta 2015
Kontrollit
Vauva on nyt yli 9-kuinen, mutta MAS ja
alkuvaiheet mietityttävät välillä edelleen - lähinnä ennen neuvolakäyntejä,
etenkin lääkärineuvolaa. 8 kk neuvolalääkärin mukaan
kehitys on ollut täysin normaalia, mutta seurantaa pitää jatkaa kouluikään
saakka, sillä jotakin pientä saattaa myöhemmin tulla esiin. Mitään isompaa ongelmaa ei todennäköisesti ole, ne olisivat jo tulleet esiin. Vauva on todella
hyväntuulinen ja aurinkoinen ja kehittyy samaan tahtiin kuin isosisaruksensa
aikoinaan. Hänestä ei voisi mitenkään arvata, että mitään ongelmaa on koskaan
ollutkaan. Silti ennen neuvolakäyntejä mietityttää, huomataanko
neuvolassa jotakin, mitä emme itse osaa ajatella. Tosi hyvältä kaikki kuitenkin
näyttää.
Sairaalakontrolleja oli kotiutumisen jälkeen kaksi, 1 kk ja 4 kk kotiutumisen jälkeen. Molemmat menivät hyvin, sen jälkeen seuranta siirtyi neuvolaan ja jatkuu siellä nyt ihan normaaliin tapaan. Neuvolassa on kaikki sujunut tosi hienosti, ja henkilökunta on ollut tosi mukavaa. Alussa käyntejä oli paljon, muistaakseni jopa kahdesti viikossa, mutta nyt tahti on sama kuin muillakin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)