Keskosille virkattavat mustekalat eli turvalonkerot ovat olleet viime aikojen somehitti. Ensimmäiset lonkerot virkkasi ja ohjeen kehitti helsinkiläinen Annika Pakkanen, jonka pieni tytär syntyi vain reilun puolen kilon painoisena vuonna 2015. Lonkerot tuovat vauvoille lohtua, ja he voivat tarttua niihin hoitolaitteiden ja letkujen sijasta. Pakkasen Kerttu-tytär ei ikävä kyllä selvinnyt. Kertun muisto tulee elämään pitkään perheissä, joiden keskosvauvat ja sairaat vauvat kotiutuvat sairaalasta oma mustekala mukanaan.
Keskosten lisäksi turvalonkeroista hyötyvät varmasti myös isommat, muista syistä sairaat vauvat, vaikkapa vihreää lapsivettä hengittäneet MAS-vauvat, jollainen omakin lapseni oli. Hän oli teho-osastolla vain neljä päivää - ei kuukausia, kuten pikkukeskoset - mutta ehti sinäkin aikana repiä nenämahaletkunsa irti. Myös päähän kiinnitetty infuusioletku irtosi kahdesti ja laitettiin takaisin suuren huudon kera. (Hengityskoneessa ollessa ravinto annettiin letkun kautta suoneen, lisäksi meni käteen ja jalkan antibiootteja ja muita lääkkeitä.)
Taidan alkaa virkata itsekin näitä lonkeroita, jotta taas jokin vauva saisi letkujen sijasta sormiinsa mustekalan lonkeron. Ohje löytyy täältä. Lonkeroita voi olla monenkokoisia - kaikkien ei tarvitse olla aivan pieniä. Keskoselle pieni lonkero on hyvä, mutta esimerkiksi moni MAS-vauva on nimenomaan suuri, nelikiloinen tai sitäkin isompi. Silloin lonkerokin saa olla kookkaampi. Facebookissa on ryhmä Turvalonkeroita keskosille, josta voi kysellä apuja lonkeroiden tekoon ja materiaaleihin.
Pikkuiseni täyttää kesällä kaksi. Hän puhuu sanoja ja pieniä lauseita ja juoksee naureskellen aikuista pakoon. Hänestä ei voisi mitenkään päätellä, miten vaikea alku oli. Uhmaikä on raivoisa, mutta se on osa normaalia pikkulapsen kehitystä ja sellaisena tervetullut. MASista huolimatta meille kävi hyvin.
Kun saan lonkeroerän valmiiksi, lähetän sen Lastenklinikalle, missä pikkuistani hoidettiin. Jos toivoisit lonkeroita myös omaa MAS-vauvaasi hoitaneeseen sairaalaan, jätä sairaalan nimi kommenttina tähän alle tai lähetä sähköpostia (masvauva@gmail.com), niin lähetän lonkeroita matkaan. :)
